- Yhdistyksen säännöt -

1 § JÄRJESTÖN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Järjestön nimi on Murros - konservatiivisten opiskelijoiden liitto.

Näissä säännöissä järjestöä nimitetään jäljempänä järjestöksi.

Järjestön kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Järjestön kieli on suomi.

2 § JÄRJESTÖN TARKOITUS

Murros - konservatiivisten opiskelijoiden liitto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton opiskelijajärjestö, joka pyrkii toiminnallaan edistämään akateemisuutta, yhdistymis- ja sananvapautta sekä konservatiivista ajattelua korkeakouluissa. 

Järjestön tarkoituksena on

• tarjota konservatiivinen vaihtoehto korkeakoulujen opiskelijapolitiikkaan;

• tarjota keskustelu- ja väittelyalusta konservatiivisille opiskelijoille;

• rohkaista konservatiivisia opiskelijoita tuomaan esiin konservatiivisia ajatuksia korkeakouluissa;

• syventää opiskelijoiden tietoisuutta konservatiivisuudesta ja sen aatteellisen, poliittisten ja taloudellisten periaatteiden tuntemusta Suomessa;

• toimia konservatiivisten opiskelijoiden yhdyssiteenä ja vaikuttamiskanavana;

• edistää sananvapauden ja akateemisen vapauden toteutumista Suomen korkeakouluissa.

• edistää ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista.

3 § TOIMINTAMUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö

• järjestää yhteistyössä korkeakouluissa vaikuttavien opiskelijajärjestöjen ja opiskelijoiden kanssa opiskelijatoimintaa, jonka tehtävänä on edistää konservatiivisten opiskelijoiden asemaa ja verkostoitumista sekä konservatiivisten arvojen esilläoloa korkeakouluissa;

• tekee yhteistyössä hallintoelimissä toimivien opiskelijaedustajien ja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa esityksiä ja aloitteita laitoksille, tiedekunnille, yliopistojen hallintoelimille, valtiovallalle ja työmarkkinajärjestöille;

• osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen opiskelijoiden edunvalvontaa koskevissa asioissa;

• edistää konservatiivisten opiskelijoiden valitsemista opiskelijoiden edunvalvontaelimiin;

• järjestää opintoneuvontaa sekä keskustelu-, tiedotus-, ja muita vastaavia tilaisuuksia;

• toimii jäsenjärjestöjensä sekä jäsentensä yhdyssiteenä ja keskusliittona;

• toimeenpanee yhteiset, liittoa koskevat päätökset;

• edistää jäsenjärjestöjensä toimintaa;

• omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta;

• pitää yhteyttä maamme kansalaisjärjestöihin ja niiden yhteenliittymiin sekä

• harjoittaa julkaisutoimintaa.

4 § PÄÄTÖSVALTA JÄRJESTÖSSÄ

Päätösvaltaa järjestössä käyttää yhdistyksen kokous. Järjestön toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti hoitaa järjestön hallitus.

5 § JÄRJESTÖN JÄSENET

1) Varsinaiset jäsenet

Järjestön varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka hyväksyy järjestön tarkoituksen ja haluaa toimia yhdistyksen sääntöjen mukaan. Järjestön varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttävällä tulee lisäksi olla voimassa oleva opiskeluoikeus suomalaisessa korkeakoulussa. Varsinaisten jäsenten on noudatettava yhdistyksen sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Varsinaisten jäsenten hyväksymisestä päättää hallitus.

2) Kannatusjäsenet

Tutkinnon suorittaneet varsinaiset jäsenet siirtyvät kannatusjäseniksi tutkintonsa valmistumisen yhteydessä heidän suostumuksellaan. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka kannattaa järjestön tarkoitusperiä.

3) Jäsenyhdistykset

Järjestön jäseneksi voidaan ottaa suomalaisessa korkeakoulussa toimiva opiskelijajärjestö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa toimia yhdistyksen sääntöjen mukaan.

Järjestöön kuuluvien yhdistysten on noudatettava järjestön sääntöjä ja järjestön kokouksen hyväksymiä jäsenjärjestöjen mallisääntöjä sekä ohjelma‑ ja menettelytapapäätöksiä. Jäseneksi haluavan järjestön on ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle halustaan liittyä jäseneksi ja toimitettava sille sääntönsä. Jäsenyhdistysten hyväksymisestä päättää hallitus.

6 § JÄSENMAKSU

Yhdistyksen kokous päättää henkilöjäsenten jäsenmaksun suuruudesta ja jäsenmaksukauden pituudesta. Kannatusjäsenten jäsenmaksut päätetään erillään muiden henkilöjäsenten jäsenmaksuista. Järjestön jäsen voi niin halutessaan maksaa jäsenmaksun lisäksi yhdistykselle vapaaehtoista kannatusmaksua.

7 § HENKILÖJÄSENTEN JA JÄSENYHDISTYSTEN EROTTAMINEN JA EROAMINEN

1) Henkilöjäsenten erottaminen

Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen eli varsinaisen jäsenen tai kannatusjäsenen, joka toimii vastoin järjestön sääntöjä tai on toiminnallaan järjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut järjestöä tai ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä tai jättää maksamatta jäsenmaksun.

Ennen erottamispäätöstä on henkilöjäsenelle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.

2) Jäsenyhdistyksen erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, jos se toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai on

toiminnallaan järjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut järjestöä tai ei

enää täytä jäsenyysedellytyksiä.

Ennen erottamispäätöstä on jäsenyhdistykselle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.

Erottamispäätökseen tyytymätön jäsenyhdistys voi saattaa päätöksen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava liitolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli yhdistyksen kokous hyväksyy erottamispäätöksen vähintään ⅔ äänten enemmistöllä, se jää voimaan.

3) Yhdistyksestä eroaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen

puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

8 § JÄSENYHDISTYSTEN VELVOLLISUUS TOIMITTAA JÄRJESTÖLLE TIETOJA

Järjestön jäsenyhdistykset ovat velvollisia toimittamaan vuosittain, toukokuun 15. päivään mennessä, järjestölle edellisen vuoden toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Jäsenyhdistyksen tulee ilmoittaa järjestölle yhdistyksessä toimeenpanovaltaa käyttävän elimen kokoonpano. Hallituksen kehotuksesta jäsenyhdistyksen on annettava myös muita järjestön toimintaan mahdollisesti vaikuttavia tietoja.

9 § YHDISTYKSEN KOKOUS

Yhdistyksen kokous pidetään hallituksen kutsusta ja sen päättämässä paikassa vuosittain loka‑joulukuussa. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava jäsenyhdistyksille sekä henkilöjäsenille kullekin joko sähköpostilla tai julkaisemalla kutsu järjestön verkkosivuilla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat sekä määräpäivä johon mennessä kokoukseen tulee sääntöjen mukaan ilmoittautua. Kokouksen esityslista ja kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarpeelliset asiakirjat on toimitettava kokoukseen osallistuville vähintään viikkoa ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

‑ käsitellään järjestön toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta,

‑ käsitellään tilinpäätös sekä toiminnantarkastajan ja tilintarkastajan lausunnot

edelliseltä kalenterivuodelta,

‑ vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille,

‑ käsitellään järjestön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten,

- päätetään henkilöjäsenten seuraavan vuoden jäsenmaksusta, kannatusjäsenten jäsenmaksu päätetään erillisenä muiden henkilöjäsenten jäsenmaksusta

‑ valitaan hallituksen puheenjohtaja,

‑ valitaan varapuheenjohtajat, pääsihteeri ja hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet sijaantulojärjestyksessä,

‑ valitaan yksi (1) toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö,

‑ käsitellään mahdolliset jäsenaloitteet sekä

‑ käsitellään mahdolliset yhdistyksen kokouksen julkilausumat ja kannanotot.

10 § YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS

Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä, milloin yhdistyksen kokous itse tai hallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (⅒) äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä viipymättä siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

11 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEN OSANOTTAJAT 

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella jäseneksi liittyneellä ja mahdollisen kuluvan

vuoden erääntyneen jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Jäsenyhdistysten nimeämillä edustajilla on kokouksessa läsnäolo‑ ja puheoikeus.

Kannatusjäsenillä on kokouksissa puhe‑ ja läsnäolo‑oikeus.

Yhdistyksen kokous voi myöntää myös muille henkilöille läsnäolo‑ ja puheoikeuden.

12 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEN ALOITEOIKEUS JA VAALITAPA

1) Aloiteoikeus

Järjestön varsinaisilla jäsenillä ja jäsenjärjestöillä on oikeus tehdä yhdistyksen kokouksille jäsenaloitteita. Kukin jäsen voi kuitenkin tehdä vain yhden jäsenaloitteen yhteen yhdistyksen kokoukseen ja aloitteella on oltava vähintään viisi (5) kannattajaa, jotka ovat yhdistyksen varsinaisia jäseniä, jotta hallitus voi ottaa aloitteen käsittelyyn. Aloitteet tulee toimittaa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen kokousta. Hallitus antaa aloitteista lausuntonsa, jotka kokousedustajat saavat muun kokousmateriaalin mukana.

Jäsenaloite tulee hyväksytyksi, mikäli sen puolesta äänestää ¾ yhdistyksen kokouksen äänioikeutetuista osallistujista.

2) Vaalitapa

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä pääsihteerin vaali toimitetaan tarvittaessa kaksikierroksisena enemmistövaalina siten, että jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä vaalikierroksella saa yli puolia annetuista äänistä, toimitetaan toinen vaalikierros kahden ensimmäisellä vaalikierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Toisella kierroksella enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan.

Hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten vaalissa käytettäviä ääniä on yhtä monta kuin täytettäviä paikkoja. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat valitaan suoraan. Varajäsenten sijaantulojärjestys määräytyy äänimäärän mukaan.

Henkilövaalit toimitetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä.

13 § HALLITUS

Järjestön päivittäistä toimintaa johtaa yhdistyksen kokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, pääsihteeri, 1-2 varapuheenjohtajaa, vähintään neljä hallituksen jäsentä sekä enintään hallituksen varsinaisten jäsenten verran varajäseniä. Hallituksen jäsenten enimmäismäärä on yhdeksän. Hallituksen kokouksissa sihteerinä toimii yhdistyksen kokouksessa valittu pääsihteeri ja hänen ollessa estynyt hallituksen keskuudestaan valitsema sihteeri.

Hallituksen jäseninä ja varajäseninä voivat toimia yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Järjestön puoluepoliittisesta sitoutumattomuudesta johtuen puheenjohtajana voi toimia yhdistyksen varsinainen jäsen, joka ei kuulu mihinkään Suomessa toimivaan rekisteröityyn puolueeseen. Puheenjohtajaa sijaistavalla varapuheenjohtajalla voi olla puoluejäsenyys, mutta hänen on luovuttava siitä, mikäli hän tulee yhdistyksen kokouksessa valituksi varsinaiseksi puheenjohtajaksi. Hallituksesta eronneen hallituksen jäsenen tilalle nousee sijaantulojärjestyksessä ensimmäinen varajäsen eronneen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt ja yhdistyslaki muuten edellyttävät:

‑ panna toimeen yhdistyksen kokouksen päätökset,

‑ valmistella yhdistyksen kokoukseen käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,

‑ valmistella ja ohjata järjestön poliittista toimintaa,

‑ hyväksyä ja erottaa henkilöjäsenet,

‑ hyväksyä ja erottaa jäsenyhdistykset,

- tarvittaessa toteuttaa muita kurinpitotoimenpiteitä mihin sisältyy varoitusten antaminen sääntöjen rikkomisesta,

‑ valita ja irtisanoa yhdistyksen toimihenkilöt,

‑ sopia työntekijöiden palkoista talousarvion puitteissa,

‑ päättää järjestön omaisuuden hankkimisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,

‑ pitää jäsenluetteloa sekä

‑ hoitaa muut asiat, jotka eivät kuulu yhdistyksen kokouksen toimivaltaan.

Hallituksen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. Puheenjohtajistoon ja sihteeristöön kuulumattomien hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta niin, että puolet hallituksen jäsenistä on erovuorossa kussakin yhdistyksen kokouksessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä tai varajäsenistä. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja. Puheenjohtajan estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan yksi varapuheenjohtajista. Koollekutsumistavasta päättää hallitus.

Järjestön työntekijöillä on hallituksen kokouksissa läsnäolo‑ ja puheoikeus, ellei hallitus

perustellusta syystä rajoita sitä yksittäisten asioiden osalta. Hallitus voi myöntää

jäsenyhdistysten puheenjohtajille läsnäolo‑, puhe‑ ja esitysoikeuden sekä läsnäolo‑ ja puheoikeuden muille hallitukseen kuulumattomille henkilöille.

14 § YHDISTYKSEN NIMENKIRJOITTAJAT

Järjestön nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja tai pääsihteeri tai muu henkilö, jolle yhdistyksen hallitus on myöntänyt nimenkirjoittamisoikeuden.

15 § YHDISTYKSEN TILIKAUSI JA TILIN- JA TOIMINNANTARKASTUS

Järjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja järjestön toimintaa ja hallintoa koskeva kertomus on annettava vuosittain maaliskuun 31. päivään mennessä toiminnantarkastajalle.

Toiminnantarkastajan on annettava kertomuksensa vuosittain huhtikuun 15. päivään mennessä.

16 § TOIMIELIMET JA VIRKAILIJAT

Yhdistyksen kokous tai sen hallitus voi perustaa toimielimiä, kuten toimikuntia ja työryhmiä, joita se pitää tarpeellisina. Yhdistyksen kokous tai sen hallitus voi nimittää myös virkailijoita avustamaan hallituksen toimintaa. Kyseisten toimielinten ja virkailijoiden toimivallasta, työnjaosta ja muista menettelytavoista voidaan tarkemmin määrätä yhdistyksen kokouksen tai sen hallituksen hyväksymissä ohjesäännöissä.

17 § YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Yhdistyksen kokous voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin kahden kolmasosan (2/3)

enemmistöllä annetuista äänistä.

18 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Järjestö puretaan, jos ¾ kokouksessa annetuista äänistä kahdessa kuukauden välein pidetyssä kokouksessa sitä kannattaa. Yhdistyksen purkamista koskeva esitys on mainittava kokouskutsussa. 

Puretun yhdistyksen omaisuus luovutetaan vastaavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksia edistävään toimintaan.

19 § SIJOITUKSET

Järjestö voi omistaa osakkeita tai muita vastaavia sijoituskohteita.

20 § OHJESÄÄNNÖT

Näiden sääntöjen puitteissa voi järjestö antaa ohjesäännöllä yksityiskohtaisempia määräyksiä sääntöjen täydentämisestä ja tarkemmasta soveltamisesta. Ohjesäännöt hyväksytään yhdistyksen kokouksessa.